28.4.06 Stressistä irrottautumaan
Huonosti nukutun yön ja aamiaisen jälkeen häivyn Oulun Cumuluksesta etsimään Tiuran uistinta. Liike on muuttanut Oulun tulliin. En viitsi lähteä etsimään
sitä. Auton tuulilasissa olleen sakkolapun käyn maksamassa ennen matkan
jatkamista. Sadattelen rahan hävikkiä ja väsymystä Oulusta ulos ajaessani.
Olo helpottuu hiukan Tornion
jälkeen ajellessani kirkkaassa kevätauringossa Tornionjokilaaksoa ylöspäin. Poikkean Karungissa kauppaan. Ostan hiukan ruokatarvikkeita ja jäätelön,
jonka nautin myöhemmin kaikessa rauhassa pysähtyessäni levikkeelle solisevan
kevätpuron kohdalle. Fyysinen olotila on edelleen väsyneen kireä. Yritän rentoutua
ja olla kiireetön. Kevään kirkas valo häikäisee. Tunnen itseni yhtä raihnaiseksi kuin tuo hankien alta paljastuva kuollut ruoho. Jospa Lappi auttaa?
Jatkaessani pysähtelen välillä kyselemässä huoltoasemilta ja
kaupoista kärpäsentoukkia. Ylitorniosta
ja Pellostakaan ei löydy. Pellon
Nesteellä arvelevat niitä vielä olevan Vihreällä
Pysäkillä, jonne ajan seuraavaksi. Ja
sieltähän niitä lopulta löytyy ystävällisen ikäiseni rouvan putiikista. Laitan
tekstiviestillä Erkille tiedoksi,
että täältä löytyy toukkia. Erkki oli tulossa perässäni Kätkäsuvantoa kohden.
Mökille saapuessani huomaan luomen huvenneen melkoisesti
sitten pääsiäisen. Lunta on kuitenkin vielä jonkun verran pölkkykasan päällä ja
lumilingon kasaamissa kohdissa. Purettuani tavarat autosta lämmitän mökkiä,
tekeen ruokaa jne. Lämmitän saunan hyvissä ajoin mennäkseni varhain nukkumaan
ja voidakseni lähteä virkeämpänä (toivottavasti) aamulla varhain Erkin luo.
Erkki soittaa kuitenkin Kätkäsuvannosta ennen kuin ehdin saunoa. Hän on
jo perillä ja Seppokin oli tullut
sinne Rostojaurista. Pojat olivat
sitä mieltä, että minunkin pitäisi ajaa vielä tänään sinne, jotta päästään
lähtemään aamulla kuuden aikaan Inaria
kohden. Hangoittelen vastaan väsymykseeni vedoten, mutta lopulta kuitenkin annan
periksi.
Käyn saunassa ja kokoilen pilkki- ja muita kamppeita reissua
varten. Väsyneessä tilassa tuntuu siltä, että varmasti jotain oleellista
unohtuu. Loppujen lopuksi lähden melko minimaalisella varustuksella.
Pakatessamme myöhemmin kamppeitamme Erkin autoon huomaan Sepolla olevan ainakin
nelinkertaisesti varusteita omiini verrattuna. Erkin mökille saavun yöllä
yhdentoista jälkeen Erkin ollessa valveilla ja Sepon kuorsatessa alapetillä.
Valvon koko yön kuunnellen kavereiden kuorsausta. Uni ei vaan tule ja lopulta
odotan vain aamua. Mitenkä jaksan Inarin vuonoille huomenna?
