21.7.07 Uijajoki
![]() | |
Sissien surassa aamulla. |
Nukun unirästejä kosteassa ja viileässä teltassa. Pojat touhuilevat
herätessäni jo leirihommissa. Olotila on nukutun yön jälkeen huomattavasti
pirteämpi. ”Sallan sissin” roihutulet ovat kuivattaneet illalla kastuneita
kamppeitani, joita levittelen edelleen kuivumaan aamun tuulessa. Syön aamiaista
ja touhuilen kamppeitteni kanssa kuunnellen Lassin tarinointia Vasaran
Antista, joka oli säntillinen mies.
Lähdemme yhdeltätoista ylöspäin Uija-
ja Puussajokien haaraan, johon pystyttämme
laavun ja syömme
Lähden mato-ongelle Uijan haarasta. Rovaniemen perhomies ja Sallan
suoraviivainen matospesialisti etenevät Puussajoella. Reijo touhuaa laavun edessä suvannolla, mutta pian hän tulee Riston kanssa perääni Uijalle. Sitten
he menevät ohitseni ylävirtaan. Reijolla on mato ja Risto näyttää heittävän
virveliä. Liikun heidän perässä pitkään vapaani totutellen.
![]() | |
Uijajokea heinäkuussa |
Melko pian
tartutan erään pikkuniskan peilistä taimenen, mikä motivoi jo kummasti. Eilinen
alavireisyys saa piristysruiskeen. Seuraavan suvannon niskalta viskaan puolikiloisen
harrin rannalle. Harreja tulee jatkossakin. Yksi tartuttaa siiman oksiin, josta
onnistun saamaan sen pajusta katkaistulla haarakepillä käsiini. Kiskaistuani harrin kalan rannalle, on
selvitettävä siima. Se on niin sotkussa, että se on katkaistava ja koukku
sidottava uudelleen. Sitten kalastan pari pienempää ja yhden karkuutan.
Kaulamättäikkö ja pajupensaikko on rannassa niin vaikeaa,
että välillä on kierreltävä ulompaa. Löydän edellä kulkeneiden kavereitteni
nuotion hiillokset, mutta ääntä ei kuulu. Mietin, että ovatko jatkaneet tästä
ylemmäs vai palanneet leiriin tai kävelleet kannaksen yli Puussajoen puolelle?
Jatkan ylöspäin enkä näe enää kavereiden jälkiä. Harrit pienenevät. Joki
kapenee ja onki tarttuu tuon tuostakin vastarannan puihin. Hölmöyttäni en
hoksaa lyhentää vapaa ja taidan jo väsähtääkin. Kyllästyn ja lähden takaisin ylempää
poropolkuja seuraillen.
Takaisinpaluu tuntuu tuskastuttavan pitkältä vaikka aluksi
on kovaa maata ja poronpolkuja apuna. Sitten joudun saatanalliseen vittikkoon
ja mättäikköön! Pääsen sieltä välillä kovemmalle ja kaarran oikeaan Puussajoen
puolelle, josta lähestyn leiriä. Kuulen Reijon vislauksen tullessani Puussajoen
puolelta kahluupaikalle. Pojat makailevat laavulla. Sissit ovat lähteneet sillä
aikaa jättäen rantaan vuoleskellun nuolen osoittamaan suuntaa. Syön ja alan
pakata lähtökuntoon.
![]() | |
Jutaaminen jänkän läpi puhalluttaa. |
Takaisinpaluusta tulee rankka. Hyllyvää suota ei voi välttää
alussa eikä aivan lopussakaan vaikka pyrimme kiertämään kovimpia maita myöten.
Hilloja ei näy missään. Ensimmäinen tauko on poroaidalla, jonka alitamme.
Kovempia maapaikkoja on puoli välissä ja loppupuolella. Ensimmäisen kovan maan
kohdalla istahdan Reijon viereen kivelle huohottaen levähtämään ja tarkistamaan
suuntaa (kuva lopussa). Seuraavan jakson jälkeen turvaudun urheilujuomaan.
Ennen Koihkalanvaaran lapetta tulee ehkä reissun rankin pätkä
Tulemme sitten purolle, jossa juomme ja huilaamme. Jatkamme
vaaralla Kurkkion polun yli. Vaaran lappeelta alkava lasku Lätäsenolle tuntuu
yllättävän pitkältä. Tulemme ylhäältä viimeiselle upottavalle jängälle ja siitä
jokirantaan parisataa metriä veneen yläpuolelle. Pojat noutavat veneen. Hiki alla,
kylmä yö päällä. Teen merkkitulet ja kaivan rinkasta lisää vaatetta.
Perämoottori hiukan reistailee, mutta olen helpottunut päästessämme
takkuisellakin vauhdilla mökille.
Molemmat sissit ovat päässeet perille ja ovat höyleinä
vastassa: ”Menkää heti saunaan, me puramme veneen.” Tottelen kehotusta
mielelläni. Sauna on hiukan jäätynyt, joten heitä pökköä pesään, jotta saadaan
hiki. Risto saa hien pikemmin, minulla ja Reijolla sen tulo viipyy. Poikien
peseydyttyä ja lähdettyä laskeudun alas pesulle. Liukastun vasemmalle
kyljelleni lattialle. Oikeaan pikkuvarpaaseen ja käteen sattuu. Saunan perään
puran lopen väsyneenä rinkkaa ja laitan vaatteita kuivumaan. Ruoka ei maistu.
Nousen yläpetille, jossa Risto ja Reijo jo yrittävät nukkua
kuumuudessa. Tulee kärsimysten yö. Vaikka olo on lopen uupunut, ei liian
kuumassa kämpässä saa unta. Kone käy ylikierroksilla. Kestää puolitoista tuntia
ennen kuin olo alkaa tasoittua. Unijuomaa nauttineet sissit kuorsaavat
alapetillä. Joskus aamuyöstä on viileämpää, jolloin urvahdan minäkin.