by Jukka Vinnurva (Muistiinpanot) 6. helmikuuta 2011 kello 11:30
Yhdysvallat on vaatinut, että muutokset on toteutettava Egyptissä hallitusti. Vallan siirtämistä varapresidentti Omar Suleimanille on pidetty yhtenä vaihtoehtona kriisin hillitsemiseksi. Egyptin pääministerin Ahmed Shafiqin mukaan on epätodennäköistä, että presidentti Hosni Mubarak luovuttaisi valtaa varapresidentti Suleimanille.
Shafiqin mukaan enemmistö egyptiläisistä haluaa kunniallista kohtelua ja kunnioitusta presidentille, joka on ollut vallassa pitkään. 30 vuotta vallassa ollut 82-vuotias Mubarak on luvannut, ettei hän asetu ehdolle syyskuun presidentinvaaleissa, mutta mielenosoittajat haluavat hänen väistyvän heti.
Egyptin valtiollisen television mukaan Egyptin presidentin Hosni Mubarakin valtapuolueen johto on eronnut. Egyptin televisio kertoi tänään, että puolueen korkein päätöksentekoelin on eronnut. Kuuden eronneen jäsenen joukossa on Mubarakin poika Gamal. Egyptiläisiä raivostuttivat maassa ennen kansannousua liikkuneet huhut siitä, että Mubarak pyrkisi siirtämään vallan pojalleen.
Myös puolueen pääsihteeri vaihtuu. Kansallisdemokraattisen NDP-puolueen uudeksi pääsihteeriksi on nimitetty Hossam Badrawi, joka on parlamentin ylähuoneen jäsen. Badrawia on pidetty puolueen liberaalin siiven edustajana. Nyt Egyptin hallinnosta ovat eronneet kaikki paitsi Mubarak itse.
Kirjoitin edempänä 01.-03.02.) siitä kuinka ja miksi länsimaat ovat tukeneet Mubarakia. Tänään myös meidän ulkoministerimme Alexander Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa, että länsimailla on syytä katsoa peiliin Egyptin kärjistyneen tilanteen vuoksi. Stubbin mukaan länsimaat ovat tähän asti tukeneet Egyptin yksinvaltaista presidenttiä omien intressiensä turvaamiseksi.
Britannian pääministerin David Cameronin mukaan ajatus monikulttuurisuudesta on epäonnistunut. Vuosia jatkunut liiallinen suvaitsevaisuus on johtanut eri kulttuurien eristäytymiseen ja pelkoon puuttua vähemmistöissä pesivään rasismiin. Hänen mukaansa Euroopan on aika herätä rajojensa sisällä pesivään terrorismin uhkaan. Aiemmin liittokansleri Merkel sanoi Saksan epäonnistuneen maahanmuuttajien integroinnissa.
Cameronin mukaan jatkossa julkista rahoitusta annetaan Britanniassa vain muslimiryhmille, jotka edistävät integraatiota, demokratiaa ja naistenoikeuksia. Cameronin puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa viestittää The Timesin mukaan merkittävästä muutoksesta Britannian hallituksen suhtautumisessa muslimiryhmiin.
”Tarvitsemme vähemmän viime vuosina noudatettua passiivista suvaitsevaisuutta, ja enemmän voimakasta liberalismia. Olemme hyväksyneet eristäytyviä yhteisöjä, jotka toimivat arvojamme vastaan. Sen sijaan, että rohkaisisimme ihmisiä elämään erillään, meidän täytyy luoda yhteinen kansallinen identiteetti.” (Cameron)
Kymmeniätuhansia ihmisiä kerääntyi hallituksenvastaiseen mielenosoitukseen myös Serbiassa. Belgradin kaduille kokoontui paikallisen poliisin arvion mukaan jopa 70.000 ihmistä. Mielenosoituksen tarkoituksena oli näyttää konkreettisesti, kuinka opposition suosio on kasvanut. Serbian nykyinen EU-myönteinen hallitus on istunut vuodesta 2008. Hallituksen luottamusta on nakertanut maan hankala taloudellinen tilanne.
Jugoslavian hajoamissotien jälkeen itsenäistyneistä maista vain Slovenia on päässyt Euroopan Unionin jäseneksi. Tynkä-jugoslaviaksi kutistunut Serbia ja muut osat ovat jääneet kehittyvien verkostojen ulkopuolelle. Kansainvälisen talouslaman vaikutukset näyttävät kurjistaneen juuri näiden kehittyvien verkostojen reunoilla ja ulkopuolella olevia yhteiskuntia kuten Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maita.
Serbian on EU:n ja Venäjän vaikutuspiirissä. Entisenä itäblokin maana sen sisäpolitiikassa vaikuttaa vahvasti vielä Neuvostoliiton aikaiset rakenteet ja ehkä asenteetkin. Venäjä pyrkii rakentamaan kommunismin romahdettua imperiumiaan uudelleen, mutta sillä on vielä liian paljon historian rasitteita, että se kykenisi luomaan EU:n kaltaista kehittyvää verkostoa.
Euroopan ongelmana on tavallaan myös sen yhteiskuntien kehittyneisyys. Siihen Britannian pääministeri David Cameronin edellä mainittu puhe viittaakin. Eli EU on avoin, demokraattinen ja humaani verkosto, joka kansat ovat päättäneet jakaa keskenään rauhanomaisen, yhteisiin arvoihin perustuvan tulevaisuuden. EU:n vakaus ja turvallisuus vetää puoleensa väkeä; ei vain lähialueiden sota- ja elintasopakolaisia, vaan vainottuja lähes kaikkialta maailman kriisialueilta.
EU:n avoimet ja vapaat yhteiskunnat tarjoavat myös suojapaikan islamilaisissa maissa köyhyydestä, kouluttamattomuudesta ja väkivaltaisuudesta sikiävälle terrorismille. Toisaalta terrorismi kuvastaa myös kulttuurien välistä kohtaamista ja jännitteitä. Kohtaamisen on yhä useammille mahdollista maailmanlaajuisen viestintäverkoston kehittyneisyyden ja edullisuuden takia.
Korruptio ja autoritaarinen hallinto on ollut kehityksen este useimmissa jälkeen jääneissä yhteiskunnissa. (On korruptiota Euroopassakin, ainakin Välimeren maissa). Uutiset kertovat juuri tätä kirjoittaessani kuinka Pohjois-Tunisiassa ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja 17 haavoittunut poliisin tulittaessa mielenosoittajia. Ihmiset osoittivat mieltään El Kefin kaupungin poliisiaseman edessä vaatien poliisipäällikön erottamista vallan väärinkäytön vuoksi.
Shafiqin mukaan enemmistö egyptiläisistä haluaa kunniallista kohtelua ja kunnioitusta presidentille, joka on ollut vallassa pitkään. 30 vuotta vallassa ollut 82-vuotias Mubarak on luvannut, ettei hän asetu ehdolle syyskuun presidentinvaaleissa, mutta mielenosoittajat haluavat hänen väistyvän heti.
Egyptin valtiollisen television mukaan Egyptin presidentin Hosni Mubarakin valtapuolueen johto on eronnut. Egyptin televisio kertoi tänään, että puolueen korkein päätöksentekoelin on eronnut. Kuuden eronneen jäsenen joukossa on Mubarakin poika Gamal. Egyptiläisiä raivostuttivat maassa ennen kansannousua liikkuneet huhut siitä, että Mubarak pyrkisi siirtämään vallan pojalleen.
Myös puolueen pääsihteeri vaihtuu. Kansallisdemokraattisen NDP-puolueen uudeksi pääsihteeriksi on nimitetty Hossam Badrawi, joka on parlamentin ylähuoneen jäsen. Badrawia on pidetty puolueen liberaalin siiven edustajana. Nyt Egyptin hallinnosta ovat eronneet kaikki paitsi Mubarak itse.
Kirjoitin edempänä 01.-03.02.) siitä kuinka ja miksi länsimaat ovat tukeneet Mubarakia. Tänään myös meidän ulkoministerimme Alexander Stubb sanoi TV1:n Ykkösaamussa, että länsimailla on syytä katsoa peiliin Egyptin kärjistyneen tilanteen vuoksi. Stubbin mukaan länsimaat ovat tähän asti tukeneet Egyptin yksinvaltaista presidenttiä omien intressiensä turvaamiseksi.
Britannian pääministerin David Cameronin mukaan ajatus monikulttuurisuudesta on epäonnistunut. Vuosia jatkunut liiallinen suvaitsevaisuus on johtanut eri kulttuurien eristäytymiseen ja pelkoon puuttua vähemmistöissä pesivään rasismiin. Hänen mukaansa Euroopan on aika herätä rajojensa sisällä pesivään terrorismin uhkaan. Aiemmin liittokansleri Merkel sanoi Saksan epäonnistuneen maahanmuuttajien integroinnissa.
Cameronin mukaan jatkossa julkista rahoitusta annetaan Britanniassa vain muslimiryhmille, jotka edistävät integraatiota, demokratiaa ja naistenoikeuksia. Cameronin puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa viestittää The Timesin mukaan merkittävästä muutoksesta Britannian hallituksen suhtautumisessa muslimiryhmiin.
”Tarvitsemme vähemmän viime vuosina noudatettua passiivista suvaitsevaisuutta, ja enemmän voimakasta liberalismia. Olemme hyväksyneet eristäytyviä yhteisöjä, jotka toimivat arvojamme vastaan. Sen sijaan, että rohkaisisimme ihmisiä elämään erillään, meidän täytyy luoda yhteinen kansallinen identiteetti.” (Cameron)
Kymmeniätuhansia ihmisiä kerääntyi hallituksenvastaiseen mielenosoitukseen myös Serbiassa. Belgradin kaduille kokoontui paikallisen poliisin arvion mukaan jopa 70.000 ihmistä. Mielenosoituksen tarkoituksena oli näyttää konkreettisesti, kuinka opposition suosio on kasvanut. Serbian nykyinen EU-myönteinen hallitus on istunut vuodesta 2008. Hallituksen luottamusta on nakertanut maan hankala taloudellinen tilanne.
Jugoslavian hajoamissotien jälkeen itsenäistyneistä maista vain Slovenia on päässyt Euroopan Unionin jäseneksi. Tynkä-jugoslaviaksi kutistunut Serbia ja muut osat ovat jääneet kehittyvien verkostojen ulkopuolelle. Kansainvälisen talouslaman vaikutukset näyttävät kurjistaneen juuri näiden kehittyvien verkostojen reunoilla ja ulkopuolella olevia yhteiskuntia kuten Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maita.
Serbian on EU:n ja Venäjän vaikutuspiirissä. Entisenä itäblokin maana sen sisäpolitiikassa vaikuttaa vahvasti vielä Neuvostoliiton aikaiset rakenteet ja ehkä asenteetkin. Venäjä pyrkii rakentamaan kommunismin romahdettua imperiumiaan uudelleen, mutta sillä on vielä liian paljon historian rasitteita, että se kykenisi luomaan EU:n kaltaista kehittyvää verkostoa.
Euroopan ongelmana on tavallaan myös sen yhteiskuntien kehittyneisyys. Siihen Britannian pääministeri David Cameronin edellä mainittu puhe viittaakin. Eli EU on avoin, demokraattinen ja humaani verkosto, joka kansat ovat päättäneet jakaa keskenään rauhanomaisen, yhteisiin arvoihin perustuvan tulevaisuuden. EU:n vakaus ja turvallisuus vetää puoleensa väkeä; ei vain lähialueiden sota- ja elintasopakolaisia, vaan vainottuja lähes kaikkialta maailman kriisialueilta.
EU:n avoimet ja vapaat yhteiskunnat tarjoavat myös suojapaikan islamilaisissa maissa köyhyydestä, kouluttamattomuudesta ja väkivaltaisuudesta sikiävälle terrorismille. Toisaalta terrorismi kuvastaa myös kulttuurien välistä kohtaamista ja jännitteitä. Kohtaamisen on yhä useammille mahdollista maailmanlaajuisen viestintäverkoston kehittyneisyyden ja edullisuuden takia.
Korruptio ja autoritaarinen hallinto on ollut kehityksen este useimmissa jälkeen jääneissä yhteiskunnissa. (On korruptiota Euroopassakin, ainakin Välimeren maissa). Uutiset kertovat juuri tätä kirjoittaessani kuinka Pohjois-Tunisiassa ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja 17 haavoittunut poliisin tulittaessa mielenosoittajia. Ihmiset osoittivat mieltään El Kefin kaupungin poliisiaseman edessä vaatien poliisipäällikön erottamista vallan väärinkäytön vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti